keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Frosty greetings


Moi! Sunnuntainen lumisade sai minut hyvälle tuulelle. Eron marraskuun alkuun huomasi heti, kun ulkona ei ollutkaan enää pelkkää harmaata asfalttia ja pimeyttä, vaan talojen katoille ja pihoille jäänyt lumipeitto valaisi muuten hämärää iltaa. Maanantaina iltakävelyllä täysikuu mollotti taivaalla ja valaisi lumihuippuiset vuoret. Oli pakko sanoa ääneen: I love this place. Kivaa, että minulle tulee vielä välillä tuollaisia tuntemuksia, vaikka elämä muuten onkin aika arkiseksi muuttunut eikä aina enää ehdi tai kykene ihmetellä, millainen paikka tämä oikeastaan on.

Sunnuntaina ja eilen tein joulukortteja ja muitakin jouluvalmisteluita, ja tällä viikolla alkaa myös jokajouluinen piparinleivontarumba. Joululahjojakin olen alkanut miettiä, ja pari juttua olenkin jo pistänyt tilaukseen. Tämän viikon perjantaina avataan viimein joulumarkkinatkin, eli minut löytää ainakin sieltä! Vaikka todellisen joulufiiliksen tuo nämä lumiset puut ja rinteet. Varmaan ainoa plussa siinä, että asun laakson varjoisella puolella: lumet eivät sula niin nopeasti tähän aikaan vuodesta! Laakson vastakkaisella rinteellä on nimittäin taas ihan sulaa.


2 kommenttia:

  1. Voi kun siellä on kauniin näköistä! Juuri valitin kollegalle että vitsit kun täälläkin saataisiin kunnolla lunta niin olisi valoisempaa ja kivempi herätä aamuisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin yllätyin jälleen kerran, millainen vaikutus sillä lumella on! Niin valon määrän kuin mielialankin kannalta :)

      Poista